Työnohjaus on monipuolinen ja kestävä tapa tukea projektityötä tekevien hyvinvointia ja projektien onnistumista. Koulutetun työnohjaajan avulla voidaan rakentaa projektiin hyviä johtamis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä, ratkoa akuutteja projektitilanteita sekä tukea projektiin osallistuvien ammatillista kehittymistä.

Huomio voimavaroihin

Projektityön tavallisimpia kuormitustekijöitä ovat epäselvyydet rooleissa, vastuissa ja odotuksissa, vaikeudet hallita työaikaa ja -määrää sekä erilaiset haasteet vuorovaikutuksessa. Pahimmillaan pitkittynyt ja liiallinen kuormitus heikentää työn tehokkuutta, tuottavuutta ja projektihenkilöstön hyvinvointia. Väistämättä haasteet heijastuvat myös projektien onnistumiseen.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut laajasti työn imun kokemusta työelämässä. Työn imulla tarkoitetaan kokonaisvaltaista, myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, joka ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena työn tekemiseen.

Työtehtäviin liittyvät voimavarat, kuten työn merkityksellisyys ja palkitsevuus, muodostavat työn imun, mielekkyyden ja motivaation perustan. Työntekijän yksilölliset voimavarat taas vaikuttavat siihen, minkälaisiksi hän kokee työolot ja työhön liittyvät voimavarat ja miten hän osaa hyödyntää niitä työssään.

Suomalaisissa pitkittäistutkimuksissa on havaittu, että vahvistamalla työn ja yksilön voimavaroja voidaan ehkäistä liiallista kuormittumista sekä vahvistaa motivaation ja työn imun kokemusta.

Työnohjaus on pitkäjänteistä työtä

Työnohjaus on monipuolinen työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmä, joka soveltuu erityisen hyvin myös työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden tutkimiseen. Suomen Työnohjaajat ry:n mukaan ”Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.”

Työnohjauksen tavoitteena on ammatillinen kasvu, jonka välineenä käytetään tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista oppimisprosessia työnohjaajan ja ohjattavan välillä. Oppimisprosessi koostuu useista tapaamiskerroista sekä tapaamisten välillä tapahtuvasta kokemuksellisesta oppimisesta. Työnohjaus on parhaimmillaan ennaltaehkäisevänä ohjausmuotona, mutta se toimii hyvänä tukena myös akuuttien työtilanteiden jäsentämisessä ja ratkaisemisessa.

Työnohjaus muokkautuu myös projektien tarpeisiin

Työnohjausprosessit kestävät tyypillisesti pitkään, jopa vuosia, joten perinteinen työnohjauksellinen lähestymistapa ei välttämättä sellaisenaan aina istu nopeatempoiseen ja alati muuttuvaan projektityöhön. Projektityöhön liittyy myös tiettyjä erityispiirteitä, jotka on tärkeää huomioida työnohjausprosessia suunniteltaessa. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi projektin

• tilapäisyys
• ainutkertaisuus
• elinkaari
• organisaatio ja
• sidosryhmät.

Työnohjaajan on tärkeää ymmärtää projektityön erityispiirteitä riittävästi, jotta hän voisi vastata projektiammattilaisten työnohjaustarpeisiin tyydyttävällä tavalla.

Projektityöhön sopivat luontevasti lyhytkestoiset työnohjausinterventiot, joissa voidaan käsitellä akuutteja projektitilanteita, tietyille projektivaiheille erityisiä teemoja tai projektihenkilöstön ammatillisia siirtymiä. Eri projektivaiheisiin liittyviä työnohjausteemoja voivat olla esimerkiksi projektiryhmän rakentaminen, pitkässä projektissa esiin nouseva marssiväsymys tai projektin päättymiseen liittyvä voimakas uupumus. Ammatillisia siirtymiä voivat olla esimerkiksi siirtyminen vaativamman projektin projektipäälliköksi tai projektityöstä luopuminen.

Suuren ja kompleksien projektin onnistumista voi tukea projektikohtainen, koko sen elinkaaren mittainen työnohjausprosessi, jossa sama työnohjaaja on projektin käytettävissä tarpeen mukaan. Yksilötyönohjauksella voidaan tukea avainhenkilöiden, kuten projektipäällikön, työssäjaksamista, johtamistyötä ja ammatillista kehittymistä. Ryhmätyönohjausta taas voidaan hyödyntää sekä projekti- että ohjausryhmän työskentelyn tukemisessa ja kehittämisessä.

Ryhmätyönohjaus toimii erityisen hyvin projektipäälliköiden työhyvinvoinnin ja ammatillisen kehittämisen menetelmänä. Ryhmätyönohjauksissa käsitellään projektipäälliköiden yksilöllisiä, työelämän tarpeista nousevia tapauksia reflektiivisesti, dialogisesti ja ratkaisukeskeisesti muiden samaa työtä tekevien kanssa. Ryhmätyönohjaus vahvistaa ammatillista identiteettiä ja voimavaroja, kehittää vuorovaikutustaitoja ja tukee kehittymistä projektipäällikön ammatissa.

Työnohjaus on siis monipuolinen ja kestävä tapa tukea projektityötä tekevien hyvinvointia ja projektien onnistumista.

Artikkeli on julkaistu Projektiammattilaiset ry:n Projektimaailma-lehdessä 1/2023. Katso myös aihetta käsittelevä webinaaritallenne Projektiammattilaiset ry:n YouTube-kanavalta.

Artikkelissa mainitut, projektityöhön soveltuvat työnohjauksen muodot löytyvät palveluvalikoimastani.

Kysy lisää: mirja.haapala@virtausconsulting.fi tai 045 7837 6747.