Työhyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia organisaatioiden taloudelliseen suorituskykyyn. Investoiminen työhyvinvointipääomaan vaikuttaa positiivisesti organisaation suorituskykyyn ja tuloksellisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä on työhyvinvointipääoma?

Työhyvinvointipääoma on käsite, joka tuo selkeästi yhteen työhyvinvointiin vaikuttavat näkökulmat työpaikalla. Työhyvinvointipääoma koostuu inhimillisestä, sosiaalisesta ja rakenteellisesta pääomasta:

• Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan yksilöiden pääomaa eli esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia, osaamista, voimavaroja ja motivaatiota.
• Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan esimerkiksi työyhteisöön liittyviä sosiaalisia suhteita, esihenkilötyötä, yhdessä tekemistä, jokaisen vaikutusmahdollisuuksia ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä
• Rakenteellisella pääomalla tarkoitetaan työn tekemisen mahdollistavia rakenteita, kuten johtamisjärjestelmää, organisoitumista, tavoitteita, resursseja, työvälineitä ja organisaation kulttuuria.

Kun halutaan kasvattaa työhyvinvointipääomaa, näihin kaikkiin osa-alueisiin täytyy kiinnittää huomiota suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Työhyvinvointipääoma on strateginen resurssi, johon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on tärkeää määritellä jokaisessa organisaatiossa.

Panostus hyvinvointiin näkyy viivan alla

Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan strategisella hyvinvoinnin johtamisella on selkeä yhteys organisaation taloudelliseen menestykseen.

Organisaatioissa, joissa työhyvinvointi on mukana johdon strategiatyössä ja joissa panostetaan mm. työn jatkuvaan kehittämiseen, kokonaiskuormituksen vähentämiseen ja esihenkilötyön kehittämiseen, myönteinen vaikutus voidaan nähdä

• käyttökatteessa
• henkilöstön tuottamassa arvossa
• ja organisaation kokonaistuottavuudessa.

Miten työhyvinvointipääomaa kartutetaan?

Työhyvinvointipääoma koostuu siis inhimillisestä, sosiaalisesta ja rakenteellisesta pääomasta. Työnantajilla on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin panostamalla esimerkiksi

• toimiviin prosesseihin
• johtamisen ja esihenkilötyön laatuun
• henkilöstön osallistumis-, vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksiin
• yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä
• johdon ja henkilöstön välisen luottamuksen ja viestinnän rakentamiseen.

Mutta entäpä sitten tyky-päivät, kulttuurisetelit ja välipalahedelmät? Yleinen harhaluulo on, että työhyvinvointia rakennetaan monipuolisilla henkilöstöeduilla. Aidosti vaikuttavat työhyvinvointiteot tehdään kuitenkin työpaikan arjessa, pitkäjänteisesti, joka ikinen päivä.

Koulutettu työnohjaaja on erinomainen kumppani työhyvinvointipääoman pitkäjänteisessä kartuttamisessa, sillä hänen kanssaan on mahdollista pysähtyä tutkimaan, jäsentämään ja kehittämään kaikkia työhön ja työyhteisöön liittyviä kysymyksiä, kaikilla organisaation tasoilla.

Voisinko auttaa teitä alkuun?

Varaa aika 30 minuutin maksuttomaan sparrailuun: mirja.haapala@virtausconsulting.fi tai 045 7837 6747

Lähde: Manka, M.-L. & Manka, M. 2018. Työhyvinvointipääoma. Alma Talent.