Luonto on ollut ihmiskunnan voimavara jo vuosituhansien ajan, mutta vasta viime vuosikymmeninä tutkimukset ovat alkaneet syventyä siihen, miten luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Hakeudumme luontaisesti raikkaaseen ilmaan ja kauniisiin maisemiin – mutta mitä tapahtuu silloin kehossamme ja mielessämme?
Tässä kolme tutkittua asiaa:
Stressi lievittyy
Tutkimukset (esim. Yao ym. 2021) ovat osoittaneet, että oleskelu luonnossa vähentää stressiä. Luonnon rauhallisuus ja äänimaailma auttavat alentamaan stressihormonien tasoa elimistössä. Lyhyetkin kävelyretket metsässä tai puistossa laskevat sykettä, verenpainetta ja kehon ylivireystilaa.
Luontoaltistus vahvistaa positiivisia tunnetiloja ja lievittää epämiellyttäviä tunteita. Myös väsymys, henkinen uupumus, psyykkinen jännittyneisyys ja masennus helpottavat. (Esim. Korpela ym. 2008.)
Palautuminen käynnistyy
Luonnossa vietetty aika aktivoi kehon parasympaattista hermostoa, mikä auttaa elimistöä palautumaan fyysisestä ja henkisestä rasituksesta (esim. Yao ym. 2021, Roe ym. 2013).
Tarvitsemme säännöllisiä palautumisen hetkiä pitkin päivää, jotta pysymme toimintakykyisinä. Jo pienet piipahdukset lähiluontoon auttamat mieltä ja kehoa palautumaan.
Mieli kirkastuu
Luonto parantaa keskittymiskykyä ja luovuutta (esim. Pasanen ym. 2014). Värit, äänet, tuoksut ja elämykset, joita luonto tarjoaa, stimuloivat aivoja positiivisesti. Tämä voi auttaa esimerkiksi luovassa työssä tai ratkaisujen etsimisessä.
Tutkimusten mukaan vain 40 sekunnin mittainen mikrotauko luontoympäristössä voi parantaa tarkkaavaisuutta (Lee ym. 2015). Huomionarvoista on, että pelkästään jo luontokuvien katseleminen riittää tarkkaavaisuuden kohentumiseen (esim. Berman ym. 2008).
Luonto tarjoaa siis monipuolisia mahdollisuuksia tasapainottaa mieltä ja kehoa kiireisen elämän keskellä.
Pohdi, mikä voisi olla sinulle sopiva tapa lisätä elvyttäviä luontoelämyksiä arkeesi.
Käytän ohjaus- ja valmennustyössäni apuna erilaisia luontoympäristöjä ja luontolähtöisiä menetelmiä. Katso esimerkkejä luontolähtöisistä hyvinvointipalveluistani täältä. Lue lisää luontolähtöisistä menetelmistä ja niiden hyödyistä Green Care Finlandin sivuilta.
Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista:
- Berman, M., Jonides, J. & Kaplan, S. (2008). The cognitive benefits of interacting with nature. Psychological Science 19(12) :12 07-1212.
- Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2008). Determinants of restorative experiences in everyday favouriteplaces. Health & Place, 14, 636-652.
- Lee, J., Park, B. J., Ohira, T., Kagawa, T., & Miyazaki, Y. (2015). Acute effects of exposure to a traditional rural environment on urban dwellers: a crossover field study in terraced farmland. International Journal of Environmental Research and Public Health, 12(2), 1874–1893.
- Pasanen, T., Tyrväinen, L., Korpela, K. (2014). The relationship between perceived well-being and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Applied Psychology: Health and Well-Being, 6(3), 324-346.
- Roe, J.J., C.W. Thompson, P.A. Aspinall, M.J. Brewer, E.I. Duff, D. Miller, R. Mitchell, and A. Clow. (2013). Green Space and Stress: Evidence from Cortisol Measures in Deprived Urban Communities. International Journal of Environmental Research and Public Health 10, 9:4086-4103.
- Yao, W., Xiaofeng, Z. & Qi, G. 2021. The effect of exposure to the natural environment on stress reduction.
